Kuva: @muchomor / iStock Nopeaa reaktiokykyä tarvitaan, kun toimintaympäristö muuttuu yllättäen, asiakkaan tarpeet muuttuvat tai kilpailutilanne muuttuu. Ketterät menetelmät tarjoavat työkaluja nopean muutoksen aikaansaamiseksi. Esittelen tässä blogissa retrospektiivin eli strukturoidun reflektion.Varoitus: Kokeileminen saattaa johtaa positiiviseen riippuvuuteen. Reflektiossa kyse on menneen toiminnan kriittisestä arvioinnista ja siitä oppimisesta. Retrospektiivi puolestaan on ohjelmistokehitystiimeiltä tuttu työkalu, joka ohjaa reflektoimaan…
Kategoria: Ketterä johtaminen
Ketterät menetelmät – kirjaimellisesti vai soveltaen
Kuva: Olivier Le Moal Ketterät menetelmät ovat jo tulleet pysyvästi osaksi monien organisaatioiden arkea. Lisäksi, itse olen käytännössä nähnyt, että aiempaan ei enää halutakaan palata, kun aidosti ketterää tekemistä on päästy kokeilemaan. Olen törmännyt siihen, että ketterä koetaan ismiksi, ja siitä on tullut joillekin kirosana. Pelkään, että negatiivinen kaiku termin ympärillä voi estää tutustumasta filosofiaan,…
Ketterästi liikkeelle kysymällä
Olen viime vuosina puhunut lukuisia kertoja ketterän tekemisen puolesta. Ketterästä puhutaan vähän joka yhteydessä ja pidetään itsestäänselvyytenä, että kaikilla on yhteinen ymmärrys, mistä siinä on kyse. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Mitä ketterä tekeminen oikeastaan on? Ketterän toimintatavan olennaisia osia ovat kysyminen, kuuntelu, kokeilu ja reflektointi. Pelkkä nopea eteneminen ei tee toiminnasta ketterää. Eteneminen pienin…
Miten tunnistaa psykologisen turvallisuuden puute?
Kuva: Andrey Popov, iStock Viime viikkoina on kirjoitettu paljon psykologisesta turvallisuudesta. Liekö syynä Venäjän hyökkäys Ukrainaan vai etätyösuosituksen loppuminen ja uusien työrutiinien etsintä, tai kenties molemmat. – Psykologinen turvallisuus on jonkinlainen jaettu uskomus siitä, että ei tule rangaistuksi, vaikka kysyy kysymyksiä, tuo esille ideoitaan, haastaa muita ja kertoo tekemistään virheistä. Olen seurannut psykologiseen turvallisuuteen liittyvää…
Energiaa ja tukea lähijohtajien arkeen
Viime aikoina on kirjoitettu paljon työntekijöiden työssä jaksamisesta. Haluan vaihteeksi nostaa tarkasteluun lähijohtajat. He ovat joutuneet pandemian aikana reagoimaan nopeasti muutoksiin ja luomaan uusia toimintatapoja. Heillä on ollut iso vastuu tiimiläistensä hyvinvoinnista ja työnteon onnistumisesta kaiken keskellä. Kun jatkuvasti reagoi uusiin ja vielä yllättäviin muutoksiin, se on kuluttaa paljon energiaa. Vaikka organisaatiossanne olisikin huippuja lähijohtajia,…
Palauteluuppi johtajan työkaluna
Jokainen meistä kaipaa arjessa palautetta. Saamme sitä kuitenkin melko vähän. Toisaalta, moni meistä on itse melko laiska antamaan palautetta. Keskinäisen yhteistyön kehittämisen kannalta tämä on ongelmallista. Ilman vahvistavaa ja rakentavaa palautetta meidän on vaikea kehittää yhteistä toimintaamme hyödylliseen suuntaan. Lähijohtajan odotetaan antavan palautetta Lähijohtajalta toivotaan palautetta, jotta tiedetään tehdäänkö oikeita asioita ja edetäänkö oikeaan suuntaan….
Huippuasiantuntija vai huipputiimi
Yritykset tuntuvat jatkuvasti rekrytoivan huippuosaajia. Viime aikoina tämä on korostunut erityisesti IT-alalla. Ja toki on ymmärrettävää, että halutaan hyviä tekijöitä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että rekrytoitaessa keskitytään nimenomaan vahvojen yksilöosaajien löytämiseen. Pakostakin jään pohtimaan onko oletuksena, että rekrytoimalla vahvoja yksilöitä, saadaan huipputiimi. Heitin muutamassa eri yhteydessä keskusteluun huippuasiantuntija vs. huipputiimi -asetelman. Esille nousi mielenkiintoisia näkökulmia. Huippuasiantuntija…
Osaaminen ja motivaatio -työkalu suorituksen johtamisen tukena
Kuva: @imiankuik / Unsplash Tapasin äskettäin yrittäjäkollegani, jonka haasteena oli, miten ylläpitää tiimin motivaatio. Heillä on ollut vuoden aikana organisaatiossa suuria muutoksia. Bisneksellä menee hyvin, joten sikäli ei ole huolta. Kollegani olikin tyytyväinen nykytilaan, mutta tiedosti, että nyt kun menee hyvin täytyy varmistaa, että näin on myös tulevaisuudessa. – Aivan ihanaa, että hän on proaktiivisesti…
Rekry vs. osaamisen kehittäminen
Kuva: iStock Kirjoitin pari viikkoa sitten koodaripulasta. HS uutisoi puolestaan 5.5.2022 aloittelevien koodarien vaikeuksista saada töitä. Sama haaste tuntuu olevan monilla muilla aloittelevilla asiantuntijoilla. Työnantajat rekrytoivat mieluummin kokeneita, kuin juuri koulun päättäneitä. Miksi? No, onhan se riski rekrytoida henkilö, jonka tuottavuudesta ei ole takeita. Toisaalta, Suomessa on 6 kuukauden koeaika. Eikö sinä aikana jo pysty…








